|
Case Hermaja:[ English | Suomeksi | Nederlands | Français ]
|
|
Belgialaisten rauhanjärjestöjen Forum voor Vredesactie ja For Mother Earthin suomennetut lehdistötiedotteet Lehdistötiedote 21.1.2002 klo 11, vapaa julkaistavaksi heti SUOMALAISELTA TOTAALIKIELTÄYTYJÄLTÄ EVÄTTIIN POLIITTINEN TURVAPAIKKABelgian pakolaiskomissio (Comission-General for Refugees) on hylännyt suomalaisen totaalikieltäytyjän turvapaikkahakemuksen perusteettomana. Pääargumenttina on, ettei Suomen siviilipalveluslaki ole komission mielesta syrjivä tai rangaistuksenomainen. Jussi Hermaja, Aseistakieltaytyjäliitto, ja belgialaiset rauhanjärjestät Forum voor Vredesactie ja For Mother Earth pitävät päätöstä vääränä. Pakolaiskomission päätöksestä tullaan valittamaan Belgian korkeimpaan hallinto-oikeuteen (Raad van State). TAUSTAAJussi Hermaja on kieltäytynyt suorittamasta ase– tai siviilipalvelusta. Ensimmäistä pasifistisen vakaumuksensa takia ja jälkimmäistä siviilipalveluksen kohtuuttoman keston ja syrjivän luonteen takia, joka rankaisee tiettyjä aseistakieltaytyjaryhmiä. Siviilipalvelus kestää Suomessa 13 kk, kun yleisin asevelvollisuusaika on yli kaksinkertainen ( 6kk). Jehovan todistajat ovat vapautettuja kaikesta palveluksesta, mikä kertoo syrjinnästä eri aseistakieltäytyjäryhmien välillä ja rankaisee muista kuin uskonnollisista syista asepalveluksesta kieltäytyviä. Hermaja on tuomittu 197 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen pasifistisen vakaumuksensa takia. Korkein oikeus ei päätöksessään 2. lokakuuta 2001 antanut Hermajalle valituslupaa ja samana päivanä Hermaja karkasi Belgiaan hakeakseen poliittista turvapaikkaa. Belgian Ulkomaalaisvirasto julisti hakemuksen perusteettomaksi, ja nyt pakolaiskomissio on antanut kielteisen päätoksen Hermajan turvapaikkahakemuksen läpäisykelpoisuudesta. PÄÄTÖSPakolaiskomission päätöksessä todetaan, ettei Suomen siviilipalveluslaki ole rangaistuksenomainen tai syrjivä huolimatta siviilipalveluksen pidemmästä kestosta asepalvelukseen nähden. Pakolaiskomissio toteaa, että hallitus voi säätää lakeja, jotka koskevat vain joitakin ihmisryhmiä; esimerkiksi yleisen asevalvollisuuden ylläpitamiseksi maanpuolustuksellisista syistä. Samoin komissio toteaa, että Suomen lakien mukaan jokaisella on mahdollisuus hakea siviilipalvelukseen väestöryhmään katsomatta. Toisekseen pakolaiskomissio toteaa, että Jussi Hermajaa ei ole syytetty Suomessa poliittisen vakaumuksena takia, vaan rikollisen teon -siviilipalveluksesta kieltäytymisen- takia, ja että Suomen lakeja on noudatettu. Rangaistusta ei ole katsottu suhteettomaksi. Pakolaiskomissio myöskin katsoo, ettei turvapaikkahakemus sinänsä aiheuta Hermajalle vaaraa, sillä Suomi on demokraattinen oikeusvaltio. Tällä tarkoitetaan, ettei Hermaja tule todennäköisesti saamaan lisärangaistusta tai kohtaamaan vainoa turvapaikkahakemuksensa johdosta. HUOMAUTUKSEMME JA VASTAVÄITTEEMMEKiistämme pakolaiskomission perustelut. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ohjeistossa “Handbook on Procedures and Criteria for Determing Refugee Status” sanotaan: Kieltäytyjä tai sotilaskarkuri voidaan katsoa pakolaiseksi, jos voidaan näyttää toteen, että hän kärsii suhteettoman tiukan rangaistuksen rikkomuksestaan johtuen hänen rodustaan, uskonnostaan, kansalaisuudestaan, tiettyyn sosiaaliseen ryhmään kuulumisesta tai poliittisesta mielipiteestään. Tämän johdosta asepalveluksesta kieltäytynyt henkilö, jota kohdellaan suhteettoman ankarasti poliittisten mielipiteidensä takia tulisi tunnustaa pakolaiseksi. Suomi kohtelee poliittisista syistä kieltäytvviä aseistakieltäytyjiä eri tavalla kuin Jehovan todistajia. Vaikka pakolaisia koskeva sopimus (Refugee Convention) hyväksyykin, että vain joku tietty ihmisryhmä on palvelusvelvollinen (esim.miehet), on kyseenalaista, että eri aseistakieltäytyjäryhmien eriarvoinen kohtelu on yhä laillista. Ydinkysymys kuuluukin, onko maan puolustamiseksi välttämätöntä kohdella Jehovan todistajia eri tavalla kuin poliittisista syistä aseista kieltäytyviä? Pitkä siviilipalvelusaika on tässä tapauksessa määrätty poliittisista (ts.eettisistä maailmankatsomuksellisista, jne.) syistä armeijasta kieltäytyville ja pitäisi näin katsoa suhteettomaksi kohteluksi. Siviilipalveluksella on rangaistuksenomainen luonne ja se on näin ollen syrjivä. Se, että tällainen syrjintä on kirjattu lakiin ja Suomi vain soveltaa lakejaan ei muuta sitä tosiseikkaa, etta poliittisista syistä asepalveluksesta kieltätyviä kohdellaan ankarammin kuin muita (Jehovan todistajia). Euroopan Neuvosto (Council of Europe) on jo pitkään kiinnittänyt huomiota aseistakieltäytyjien kohteluun ja lausuukin, etta “vaihtoehtoisen palvluksen ei tule olla luonteeltaan rangaistuksenomainen. Palveluksen keston tulee pysya kohtuullisissa mittasuhteissa asepalvelukseen nähden.” (Recommendation nr R(87)8 of the Committee of Ministers). Lausunto vahvistettiin parlamentaarisessa suosituksessa 1518 23. toukokuuta 2001, jossa nimenomaisesti suositettiin aseistakieltäytymisoikeuden sisällyttämistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Sitä paitsi, Amnesty International pitää siviilipalveluksen ja asepalveluksen pituuden suhdetta rangaistuksenomaisena, ja adoptoi suomalaisia totaalikieltäytyjiä mielipidevangeiksi. Emme ymmärrä miten pakolaiskomissio voi päätellä suorasukaisesti, ettei siviilipalveluksen kesto ole kohtuuttoman pitkä edes tutkimatta asiaa pidemmälle. Prosessin tässä vaihessa tarkoituksenakin on tutkia vain turvapaikkahakemuksen läpaisykelpoisuutta (receivability), so. perusteita jatkotutkintaan. On olemassa näyttöä, että Suomen hallitus myöntää ongelman olemassaolon. Tämä voidaan todeta kirjeistä, jotka hallitus (Ulkoministeri Erkki Tuomiojan allekirjoituksella) on lähettänyt For Mother Earth –rauhanjärjestölle ja Aseistakieltäytyjäliitolle. Näyttää siltä, että Suomen hallitus on innokas pääsemään eroon totaalikieltäytyjistään, sillä se ei ole esittänyt Belgialle luovutuspyyntöä henkilöstä, joka on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja joka on epäonnistunut kaikissa tuomiota koskevissa muutoksenhauissa. Mainittujen faktojen perusteella päätöksestä tullaan valittamaan Belgian korkeimpaan hallinto-oikeuteen (Raad van State).
Case Hermaja:
|
