Aseistakieltaytyjaliitto

Forum voor Vredesactie

Case Hermaja:

[ English | Suomeksi | Nederlands | Français ]

Taustatietoa

Tapaus Hermaja

Miksi olen totaalikieltäytyjä?

Aseistakieltäytyjien tilanteesta Suomessa

Suomen siviilipalveluslaki

Lista vangituista totaalikieltäytyjistä

Kaksi vuotta maanpaossa
Jussi Hermajan haastattelu 2.10.2003

Online support petition

Allekirjoita vetoomus

Recent signatures

Valokuvia

Jussi

Raad van State hearing (14/1/2004)

Brussels action (1/12/2003)

Suomen suurlähetystöllä Brysselissä (2/12/2002)

Suomen suurlähetystöllä Brysselissä (1/12/2001)

Mielenilmaus Brysselissä (3/10/2001)

Linkkejä
Linkkejä aiheeseen liittyville kotisivuille

Uutisia

Vanginunivormuinen Manneken Pis kiinnittää huomion Suomen mielipidevankeihin
9.1.2006

Predidentinvaalit 15/01/2006
Kysely Presidenttiehdokkaille 9. tammikuuta 2006

Rauhanvankipäivän suurlähetystökierros
1.12.2005

Marjo Viitala tiedusteli Jussi Hermajan kuulumiset kevään korvalla
2.5.2005

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖLLÄ BRYSSELISSÄ OSOITETTIIN MIELTÄ VANGITTUJEN ASEISTAKIELTÄYTYJIEN VAPAUTTAMISEKSI
-poliisi poisti Joulupukin ja tontut suurlähetystön tiloista pian mielenilmauksen alkamisen jälkeen
1.12.2004

Hermajalle kielteinen päätös turvapaikkaprosessissa
3.3.2004

Jussi Hermajan turvapaikkahakemusta käsiteltiin tänään Belgian korkeimmassa hallinto-oikeudessa Brysselissä
14.1.2004

KANSAINVÄLINEN RAUHANVANKIEN PÄIVÄ SUNNUNTAINA - Suomessa tapahtumia Helsingissä ja Jyväskylässä
01.12.2002

Jyväskylän Rauhaa!!! -juhlissa (o)soitettiin solidaarisuutta Hermajalle
24.10.2002

"Rohkeus kieltäytyä"- Aseistakieltäytyjäliiton kannanotto kansainvälisenä aseistakieltäytyjäpäivänä
14.05.2002

Puoli vuotta maanpaossa: Hermaja juhlisti tapausta ihmisoikeusvalituksella
29.04.2002

Hermaja jätti valituksensa Belgian korkeimpaan oikeuteen
08.03.2002

Amnesty Internationalin lausunto Hermajan statuksesta (englanniksi)
20.02.2002

Hermajalle tukea europarlamentista ja Amnesty Internationalilta
05.02.2002

"Siviilipalvelus on rangaistus" (Hermajan mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 1.2.2002)
31.01.2002

"Aseistakieltäytymisaatetta syrjitään" (mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 31.1.2002)
31.01.2002

Amnesty International: Hermajasta kansainvalinen mielipidevanki vangittaessa
29.01.2002

Tulossa lähiaikoina Pakolaiskomission Hermajalle 17.1.2002 antaman negatiivisen päätöksen käännös.

Europarlamentaarikkot Heidi Hautala ja Matti Wuori kommentoivat Suomen siviilipalvelusjärjestelmää ja tapaus Hermajaa.
23.01.2002

Aseistakieltäytyjäliiton lehdistötiedote: Belgialta kielteinen päätös Jussi Hermajan turvapaikkahakemukseen. Hermaja valittaa.
21.01.2002

Belgialaisten rauhanjärjestöjen lehdistötiedote (suomennettu): Suomalaiselta totaalikieltäytyjältä evättiin poliittinen turvapaikka
21.01.2002

Ulkoministeri Tuomiojan vastaus Aseistakieltäytyjäliiton kirjeeseen
21.01.2002

Uusi päätös turvapaikasta lähipäivinä
9.01.2002

-Suomalaiset mielipidevangit vapautettava!- Mielenosoituksia Belgiassa, Skotlannissa ja Suomessa kv. rauhanvankipäivänä
1.12.2001

Jussin puolesta vedotaan kansainvälisenä rauhanvankipäivänä Suomessa, Belgiassa ja Skotlannissa
30.11.2001

Jussi Hermajan avoin kirje rouva tasavallan presidentille
15.11.2001

Aseistakieltäytyjäliiton avoin kirje ulkoministeri Erkki Tuomiojalle
15.11.2001

Suomalaisen totaalikieltäytyjän turvapaikkahakemuksen käsittely jatkuu
19.10.2001

Jussi Hermaja tapasi tiistaina Brysselissa europarlamentaarikko Matti Wuoren (vihr.)
9.10.2001

Ensimmäinen eurooppalainen aseistakieltäytyjä hakee poliittista turvapaikkaa

Jussi Hermajan hakemus on otettu käsittelyyn
4.10.2001

Suomalainen totaalikieltäytyjä hakee turvapaikkaa Belgiasta...
4.10.2001

Julkaistu Keskisuomalaisen yleisönosastolla 31.1.2002

Aseistakieltäytymisaatetta
syrjitään rajusti

Juho Rahkonen kommentoi (Keskisuomalainen 24.11.) Jussi Hermajan tapausta ja toteaa, että totaalikieltäytyjiä ei rangaista mielipiteen, vaan teon vuoksi.

Teon ja motiivin yhteys ei tietenkään ole juridisesti itsestään selvä. On rikoksia, joissa rangaistaan vain teosta kiinnittämättä huomiota motiiveihin, mutta on myös rikoksia, joissa teosta rangaistaan kovennetusti juuri motiiviin liittyen (rasistiset rikokset) sekä rikoksia, joissa teon motiivi voidaan katsoa lieventäväksi asianhaaraksi (itsepuolustus, luonnonsuojelurikokset).

Totaalikieltäytyjien kohdalla on perusteltua ajatella, että rangaistus kohdistuu teon lisäksi motiiviin, siis mielipiteeseen. Ensinnäkin, totaalikieltäytymisen motiiveja ei voi erottaa teosta, koska kyseessä on vakaumuksellinen teko.

Perustuslaki turvaa omantunnonvapauden ja ihmisoikeussopimus puhuu myös mielipiteen vapaudesta. Vapaudet toteutuvat vain, jos yksilöllä on oikeus toimia niiden mukaisesti. Suomalainen yhteiskunta, yhdessä muiden ns. demokratioiden kanssa, on tunnustanut antimilitaristisen ja pasifistisen vakaumuksen perusteeksi olla käymättä armeijaa ja järjestänyt armeijalle vaihtoehtoisen siviilipalvelusjärjestelmän.

Tästä huolimatta aseistakieltäytyjien asema on yhä ongelmallinen, koska siviilipalvelus ei muodosta tasavertaista vaihtoehtoa armeijalle, mm. pituuden mutta myös monien muiden ongelmien vuoksi. Useat totaalikieltäytyjät protestoivatkin teollaan siviilipalveluksen epäoikeudenmukaisuutta; tällaisia henkilöitä rangaistaan siis siitä, että he kieltäytyvät rangaistuksenomaisesta palveluksesta.

Tässä voi viitata Amnesty Internationaliin, joka tunnustaa suomalaiset totaalikieltäytyjät mielipidevangeiksi. Toisaalta on hyvä tietää myös, että ulkoministeriö on kahdessa siviilipalvelusajan lyhentämisyrityksessä kannattanut palvelusajan lyhentämistä juuri ihmisoikeussopimuksien ja Suomen ihmisoikeuspolitiikan perusteella.

On myös huomattava, että siviilipalveluksen rangaistuksenomaisuuden ovat todenneet – suoraan ja epäsuoraan – myös monet kokonaismaanpuolustuksen ideologiasta tiukasti kiinni pitävät tahot esittäessään huolestuneina, että armeija menettäisi alokkaita, jos siviilipalvelusta ei pidettäisi armeijaa vähemmän houkuttelevana vaihtoehtona.

Toiseksi, eri totaalikieltäytyjäryhmiä kohdellaan Suomessa eri tavoin. Jehovan todistajat on vapautettu kaikesta palveluksesta vakaumukseen vedoten – muita vakaumuksellisia ei. Voidaan kysyä, mikä tekee toisten pasifistisesta vakaumuksesta paremman kuin toisten? Jehovien ja muiden totaalikieltäytyjien tekohan on tismalleen sama. Kyse on käsittämättömästä epäjohdonmukaisuudesta, jonka vuoksi toisten totaalikieltäytyjien vakaumus on syrjinnän kohteena. YK:n ihmisoikeuskomitea on todennut juuri näin ja vaatinut Suomea korjaamaan asian.

Jukka Peltokoski
Jyväskylä