Aseistakieltaytyjaliitto

Forum voor Vredesactie

Case Hermaja:

[ English | Suomeksi | Nederlands | Français ]

Taustatietoa

Tapaus Hermaja

Miksi olen totaalikieltäytyjä?

Aseistakieltäytyjien tilanteesta Suomessa

Suomen siviilipalveluslaki

Lista vangituista totaalikieltäytyjistä

Kaksi vuotta maanpaossa
Jussi Hermajan haastattelu 2.10.2003

Online support petition

Allekirjoita vetoomus

Recent signatures

Valokuvia

Jussi

Raad van State hearing (14/1/2004)

Brussels action (1/12/2003)

Suomen suurlähetystöllä Brysselissä (2/12/2002)

Suomen suurlähetystöllä Brysselissä (1/12/2001)

Mielenilmaus Brysselissä (3/10/2001)

Linkkejä
Linkkejä aiheeseen liittyville kotisivuille

Uutisia

Vanginunivormuinen Manneken Pis kiinnittää huomion Suomen mielipidevankeihin
9.1.2006

Predidentinvaalit 15/01/2006
Kysely Presidenttiehdokkaille 9. tammikuuta 2006

Rauhanvankipäivän suurlähetystökierros
1.12.2005

Marjo Viitala tiedusteli Jussi Hermajan kuulumiset kevään korvalla
2.5.2005

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖLLÄ BRYSSELISSÄ OSOITETTIIN MIELTÄ VANGITTUJEN ASEISTAKIELTÄYTYJIEN VAPAUTTAMISEKSI
-poliisi poisti Joulupukin ja tontut suurlähetystön tiloista pian mielenilmauksen alkamisen jälkeen
1.12.2004

Hermajalle kielteinen päätös turvapaikkaprosessissa
3.3.2004

Jussi Hermajan turvapaikkahakemusta käsiteltiin tänään Belgian korkeimmassa hallinto-oikeudessa Brysselissä
14.1.2004

KANSAINVÄLINEN RAUHANVANKIEN PÄIVÄ SUNNUNTAINA - Suomessa tapahtumia Helsingissä ja Jyväskylässä
01.12.2002

Jyväskylän Rauhaa!!! -juhlissa (o)soitettiin solidaarisuutta Hermajalle
24.10.2002

"Rohkeus kieltäytyä"- Aseistakieltäytyjäliiton kannanotto kansainvälisenä aseistakieltäytyjäpäivänä
14.05.2002

Puoli vuotta maanpaossa: Hermaja juhlisti tapausta ihmisoikeusvalituksella
29.04.2002

Hermaja jätti valituksensa Belgian korkeimpaan oikeuteen
08.03.2002

Amnesty Internationalin lausunto Hermajan statuksesta (englanniksi)
20.02.2002

Hermajalle tukea europarlamentista ja Amnesty Internationalilta
05.02.2002

"Siviilipalvelus on rangaistus" (Hermajan mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 1.2.2002)
31.01.2002

"Aseistakieltäytymisaatetta syrjitään" (mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 31.1.2002)
31.01.2002

Amnesty International: Hermajasta kansainvalinen mielipidevanki vangittaessa
29.01.2002

Tulossa lähiaikoina Pakolaiskomission Hermajalle 17.1.2002 antaman negatiivisen päätöksen käännös.

Europarlamentaarikkot Heidi Hautala ja Matti Wuori kommentoivat Suomen siviilipalvelusjärjestelmää ja tapaus Hermajaa.
23.01.2002

Aseistakieltäytyjäliiton lehdistötiedote: Belgialta kielteinen päätös Jussi Hermajan turvapaikkahakemukseen. Hermaja valittaa.
21.01.2002

Belgialaisten rauhanjärjestöjen lehdistötiedote (suomennettu): Suomalaiselta totaalikieltäytyjältä evättiin poliittinen turvapaikka
21.01.2002

Ulkoministeri Tuomiojan vastaus Aseistakieltäytyjäliiton kirjeeseen
21.01.2002

Uusi päätös turvapaikasta lähipäivinä
9.01.2002

-Suomalaiset mielipidevangit vapautettava!- Mielenosoituksia Belgiassa, Skotlannissa ja Suomessa kv. rauhanvankipäivänä
1.12.2001

Jussin puolesta vedotaan kansainvälisenä rauhanvankipäivänä Suomessa, Belgiassa ja Skotlannissa
30.11.2001

Jussi Hermajan avoin kirje rouva tasavallan presidentille
15.11.2001

Aseistakieltäytyjäliiton avoin kirje ulkoministeri Erkki Tuomiojalle
15.11.2001

Suomalaisen totaalikieltäytyjän turvapaikkahakemuksen käsittely jatkuu
19.10.2001

Jussi Hermaja tapasi tiistaina Brysselissa europarlamentaarikko Matti Wuoren (vihr.)
9.10.2001

Ensimmäinen eurooppalainen aseistakieltäytyjä hakee poliittista turvapaikkaa

Jussi Hermajan hakemus on otettu käsittelyyn
4.10.2001

Suomalainen totaalikieltäytyjä hakee turvapaikkaa Belgiasta...
4.10.2001

Lehdistötiedote 5.2.2002, vapaa julkaistavaksi heti

JUSSI HERMAJALLE TUKEA EUROPARLAMENTISTA
JA AMNESTY INTERNATIONALILTA

Belgiassa poliittisen turvapaikan puolesta kamppaileva totaalikieltäytyjä Jussi Hermaja on saanut taistelulleen tukea tärkeiltä tahoilta heti pakolaiskomission 17.1. antaman kielteisen lausunnon jälkeen. Europarlamentaarikot Heidi Hautala ja Matti Wuori julkaisivat 23.1. lehdistötiedotteen, jossa he toteavat Suomen siviilipalvelusjärjestelmän rankaisevan aseistakieltäytyjiä. He toteavat Hermajan tuoneen epäkohdan entistä suurempaan kansainväliseen tietoisuuteen. Wuori ja Hautala toteavat myös, että Suomi on tällä hetkellä ainoa EU-maa, jossa on mielipidevankeja ja toivovat, että Suomessa luovuttaisiin aseistakieltäytyjien vangitsemisesta.

Amnesty International ilmoitti puolestaan 28.1., että mikäli Hermaja palautetaan Suomeen ja vangitaan aseistakieltäytyjänä, niin Amnesty adoptoi hänet välittömästi ja vaatii viranomaisia vapauttamaan hänet. Amnesty International alkoi adoptoimaan suomalaisia totaalikieltäytyjiä vuonna 1999 eli sen jälkeen, kun varusmiespalvelusaika oli vuonna 1998 lyhentynyt kuuteen kuukauteen siviilipalveluksen pysyessä ennallaan 13 kk:ssa. Amnesty Internationalin kansainvälisillä mielipidevankilistoilla on ollut jo 27 suomalaista totaalikieltäytyjää.

Wuoren, Hautalan ja Amnesty Internationalin lausunnot vahvistavat Hermajan juridista arsenaalia tämän valittaessa pakolaiskomission päätöksestä Belgian korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pakolaiskomission kielteinen kannanotto Hermajan turvapaikkakelpoisuuteen ei siis merkinnyt sitä, että Hermaja olisi menettänyt mahdollisuutensa turvapaikkaan. Hermaja lakimiehineen uskoo olevansa vahvoilla siirryttäessä oikeussaliin, sillä vasta nyt asiaa aletaan käsitellä varsinaisilla juridisilla argumenteilla virkamieskoneiston ulkopuolella.

Hermajan tapaus saa epäsuoraa tukea myös ulkoministeriöstä. Ulkoministeri Tuomioja on kertonut vastauksessaan Aseistakieltäytyjäliiton kirjeeseen ”olevansa hyvin tietoinen siviilipalvelukseen liittyvistä ongelmista” ja tulevansa työskentelemään siviilipalvelusajan lyhentämiseksi. Ulkoministeriö on kahdessa siviilipalvelusajan lyhentämisyrityksessään kannattanut palvelusajan lyhentämistä juuri ihmisoikeussopimuksien ja Suomen ihmisoikeuspolitiikan perusteella.

Suomessa siviilipalveluksen lyhentäminen tulee tuskin kuitenkaan esille enää istuvan eduskunnan aikana. Eräs ratkaisu nykyiseen ongelmatilanteeseen olisi, että presidentti Halonen käyttäisi armahdusoikeuttaan vangittujen totaalikieltäytyjien vapauttamiseksi ja Suomen kansainvälisen ihmisoikeusmaineen palauttamiseksi. Hermaja on tiedustellut Halosen kantaa siviilipalvelukseen avoimessa kirjeessään (15.11.), mutta ei ole saanut vastausta. Sen sijaan Halonen on kylläkin hylännyt Amnestyn tunnustamien totaalikieltäytyjien armahdushakemuksia ja ilmaissut näin toimintansa kautta olevansa välittämättä suomalaisista mielipidevangeista.

Ennen vuotta 2001 presidentti Halonen vältti ottamasta kantaa totaalikieltäytyjien tuomioihin viivyttämällä armahdusanomusten käsittelyä siten, että totaalikieltäytyjät ehtivät vapautua ennen ”päätöstä”, eli presidentin standardiviestiä siitä, että asia on rauennut vanhentuneena. Loppuvuodesta 2000 presidentti jätti samoin perustein käsittelemättä totaalikieltäytyjä Sami Niemisen armahdusanomuksen, vaikka tämä kuitenkin tosiasiallisesti istui yhä vankilassa. Kiusallisen tilanteen seurauksena presidentti hylkäsi sittemmin rehellisesti – joskin asiaa mitenkään perustelematta – Niemisen armahdusanomuksen ja on noudattanut samaa linjaa myöhempienkin anomusten kohdalla. Niemisen tapauksen jälkipuinneissa Aseistakieltäytyjäliitto ilmoitti olevansa erittäin pettynyt ”ihmisoikeuspresidenttimme” toimintaan. Halonen on hylännyt tähän mennessä noin parikymmentä armahdushakemusta, joista puolenkymmentä Niemisen tapauksen jälkeen tuomitun ollessa yhä vankilassa.