|
Case Hermaja:[ English | Suomeksi | Nederlands | Français ]
|
|
Lehdistötiedote 14. tammikuuta 2004, Bryssel -vapaa julkaistavaksi heti Jussi Hermajan turvapaikkahakemusta käsiteltiin tänään Belgian korkeimmassa hallinto-oikeudessa BrysselissäSuomalaisen aseistakieltäytyjä Jussi Hermajan turvapaikkahakemusta käsiteltiin tänään Belgian korkeimmassa hallinto-oikeudessa (Raad van State) Brysselissä. Hermaja saapui Belgiaan turvapaikanhakuun lokakuussa 2001 saatuaan Suomessa 197:n päivän ehdottoman vankeustuomion totaalikieltäytymisestä. Belgian pakolaiskomissio ehdotti tuolloin hakemuksen hylkäämistä, mutta Hermaja valitti päätöksestä, sillä hänen lakimiehensä mukaan turvapaikkahakemuksen käsittelyssä oli vakavia virheitä. Tapausta ei kuitenkaan loppuunkäsitelty vielä tänään, vaan oikeuden päätös siitä, pitäisikö Hermajan turvapaikkahakemuksen käsittely avata uudelleen, saadaan kolmen-neljän viikon päästä. Jussi Hermajaa tukevat belgialaiset rauhanjärjestöt For Mother Earth ja Forum voor Vredesactie järjestivät aamulla mielenilmauksen oikeustalon edustalla, ja oikeussali oli tupaten täynnä tapausta seuraamaan tulleita ihmisiä. Tavanomaisesta käytännöstä poiketen oikeusistuimen tuomari antoi Hermajan lakimiehelle Frans Smeetsille puheaikaa tapauksen taustojen selvittämiseen. Myöskin Jussi Hermajan annettiin perustella syitä siihen, miksi tapauksen käsittely olisi aloitettava alusta, vaikka tavallisen käytännön mukaan tämän oikeusasteen käsittelyissä asianomaisilla ei ole mahdollisuutta nousta itse todistajanaitioon. "Turvapaikkahakemukseni asianmukainen käsittely on koko Euroopan Unionin ihmisoikeuksien kannalta vältämättömyys", argumentoi Jussi Hermaja tapaustaan. "Oikeus poliittisen turvapaikanhakuun on yksi perusihmisoikeuksista, josta ollaan EU:ssa nyt kuitenkin luopumassa. EU-maat ovat sopineet luokittelevansa toisensa automaattisesti niinkutsutuiksi turvallisiksi maiksi, joista ei voi lähteä turvapaikanhakuun toiseen EU-maahan. Belgia on ainut tästä sopimuksesta ulkopuolelle jättäytynyt maa, ja siten ainoa EU-maa, joka myöntää mahdollisuuden siihen, että ihmisoikeusrikkomuksia saattaa tapahtua missä vaan, ja jonka mielestä ihmisille täytyy taata mahdollisuus poliittisen turvapaikanhakuun. Belgian ei nyt pitäisikään taipua muiden EU-maiden poliittisen paineen alla, vaan tutkia Suomen aseistakieltäytyjiin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset perusteellisesti." Hermajan puolustuksen mukaan turvapaikkahakemuksen hylkäämiseen syksyllä 2001 vaikuttivat poliittiset intressit. Hermajalle ei käsittelyn alussa ollut myöskään järjestetty kunnollista tulkkia, eikä hakemuksen argumentteja aseistakieltäytyjiin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista eritoten tutkittu. "Belgian pakolaiskomission negatiivisen lausunnon mukaan Suomen ase- ja siviilipalveluslaki ei ole syrjivä eikä rangaistusluontoinen. Olemme täysin eri mieltä", kommentoi For Mother Earthin edustaja. "13 kuukautta kestävä siviilipalvelus ei ole tasavertainen vaihtoehto kuuden kuukauden pituiselle asepalvelukselle. Aseistakieltäytyjiä selvästi rangaistaan heidän valinnastaan palveluksen kohtuuttomalla pituudella. Lisäksi Suomi jakaa aseistakieltäytyjät kategorioihin, joita kohdellaan eri tavoin: Jehovan todistajien vakaumuksen katsotaan riittävän syyksi vapautukseen ase- ja siviilipalveluksesta, kun taas muiden vakaumuksien tai poliittisten mielipiteiden perusteella totaalikieltäytyvät nuoret miehet passitetaan armotta vankilaan." Suomen siviilipalvelusjärjestelmään liittyy myös useita muita epäkohtia: aseistakieltäytyjien asemaa sodan aikana ei ole määritelty laissa, siviilipalveluksesta ei usein tiedoteta riittävästi (tai ollenkaan) kutsuntatilaisuuksissa, monet palveluspaikat laiminlyövät taloudellisia velvollisuuksiaan, eikä palveluspaikkoja ole tarjolla kaikille halukkaille. Myöskin Amnesty International pitää Suomen siviilipalveluksen pituutta rangaistusluontoisena, ja vuoden 1999 marraskuusta lähtien arvostettu ihmisoikeusjärjestö onkin tunnustanut jo 45 totaalikieltäytyjää mielipidevangeiksi. Belgialaiset rauhanjärjestöt For Mother Earth ja Forum voor Vredesactie tukevat Jussi Hermajaa ja muita suomalaisia aseistakieltäytyjiä. Järjestöt vetoavat presidentti Tarja Haloseen vangittujen aseistakieltäytyjien armahtamiseksi, ja aseistakieltäytymisoikeuden tunnustamiseksi. Järjestöjen vaatimuksia tukevat useat belgialaiset kansalaisjärjestöt, kansanedustajat sekä eurokansanedustajat.
Case Hermaja:
|
