|
Lehdistötiedote 1. joulukuuta 2004 -vapaa julkaistavaksi heti
HAASTATTELU (2.5.2005)
Marjo Viitala tiedusteli Jussi Hermajan kuulumiset kevään korvalla.
MV: Mikä on tilanteesi tällä hetkellä? Viimeksi saamani tiedon mukaan Belgian korkein oikeus hylkäsi turvapaikkahakemuksesi. Oletko sen jälkeen tehnyt asian eteen jotain tai onko enää tehtävissä mitään?
JH: Belgian korkein hallinto-oikeus totesi, ettei turvapaikkahakemukseni käsittelyssä ollut tapahtunut merkittäviä teknisiä virheitä. Sen sijaan Pakolaiskomission (virkamiesporras) kielteisen turvapaikkapäätöksen mahdollisiin poliittisiin motiiveihin ei oikeus voinut Belgian lain mukaan puuttua.
Hallinto-oikeuden päätoksestä ei voi valittaa Belgiassa, enkä ole katsonut tarpeelliseksi hakea turvapaikkaa uudestaan, ainakaan toistaiseksi.
Euroopan ihmistuomioistuimessa on käsiteltävänä valitukseni Suomessa saamastani vankeustuomiosta. Myönteisen päätöksen tullessa turvapaikan hakeminen nousisi varmasti
mielenkiintoiseksi mahdollisuudeksi.
MV: Kuulin, että olit jossain vaiheessa luomukokkina Belgiassa. Mitä tällä hetkellä puuhailet ja missä asustelet?
JH: Yhäkin työskentelen Belgian Gentissä luomukasvisravintolan pääkokkina ja
koordinaattorina, sekä For Mother Earth ympäristö- ja rauhanjärjestössä kampanjoijana.. FME on kv. Maan Ystävät -järjestön flaaminkielisen Belgian osasto.
MV: Mitä häämöttää lähitulevaisuuden suunnitelmissasi?
JH: Aseistakieltäytymis- ja rauhankysymysten puolesta kampanjointi.
Ydinaseiden vastainen liike on viime vuosina ollut lähellä sydäntäni, ja niinpä myös tänä vuonna aion työskennellä ydinaseettoman maailman puolesta.
Oman kasvisravintolan avaaminen on myös suunnitelmissa, muta ei aivan lähitulevaisuudessa.
MV : Palaisitko Suomeen, mikäli Suomi vaatisi sinun palauttamistasi? Odottaisiko silloin mahdollinen vankilatuomio?
JH : Olen sanonut palaavani Suomeen vapaaehtoisesti, mikäli Suomi pyytää palautustani ja Belgian hallitus siihen myöntyy.
6 ½ kuukauden vankilatuomioni Suomessa on täytääntöönpanokelpoinen vuoteen 2006, joten kyllä se häkki heti heilahtaisi Suomeen saavuttaessa.
MV: Uskotko, että lopulta oikeus voittaa juttusi kohdalla, etkä joudu menemään vankilaan?
JH: Katson että oikeus voittaa, mikäli Suomessa aseistakieltäytymisoikeus tunnustettaisiin ihmisoikeudeksi, kuten muualla EU:ssa, ja kuten YK on ajat sitten päättänyt.
Mielelläni menisin vaikka heti vankilaan, jos se takaisi
aseistakieltäytymisoikeuden täydellisen toteutumisen Suomessa. Alunperin lähdin hakemaan turvapaikkaa juuri siksi, että Belgiasta käsin tunsin pystyväni tekemään enemmän ihmisoikeuksien toteutumiseksi kuin vankilassa istumalla.
MV : Mikä oli syynä, että sait aluksi tuomioksi 150 päivää?
JH : Syynä oli se, että tuolloin eduskunnassa oli esitys siviilipalvelusajan lyhentämiseksi. Oikeus katsoi, että maksimissaan kohtuullinen
siviilipalvelusaika olisi 10 kk 13 kk:n sijaan, josta ajasta
automaattisesti puolet -teoreettisesti siis saamani 150 päivää-
langetetaan vankeustuomiona totaalikieltäytyjille.
MV: Miten lyhyt siviilipalvelusajan tulisi olla, jotta se olisi kestoltaan tasa-arvoinen armeijan normaalin keston (6kk) kanssa?
JH : No tietysti sama 6 kk, ja saisi palvella pidempäänkin kuten armeijassa. Tai jos olisi vain yksi sivarin pituus, niin 8 kk olisi hyvä, sillä se on varusmiespalvelusaikojen keskiarvo.
MV: Vaikka siviilipalvelus onkin kaksi kertaa pitempi kuin armeija päivissä mitattuna, jos armeija ja siviilipalvelus olisivat samanpituisia päivissä mitattuina, eivätkö tällöin sivarit pääsisi helpommalla, sillä työpäivien pituus on noin 8 tuntia(?) ja sen jälkeen saa mennä usein kotiin. Armeijassa taas ollaan eristettynä ystävistä ja muista iltaisinkin lukuun ottamatta viikonloppuvapaita?
JH: Armeijan johtajakoulutus (12 kk) on tuplasti pidempi kuin miehistön koulutus (6 kk). Kirjurina, soittokunnan jäsenellä tai tunnustetulla ammaytiurheilijalla saattaa olla "helpompaa" kuin sissikolutettavalla, joka saattaa viettää kuukausia armeija-ajastaan metsäolosuhteissa.
Samoin siviilipalveluspaikkoja on erilaisia, jossakin paikassa selviytyy pienemmällä panoksella kuin toisessa duunissa. Toisaalta jos onnistuu saamaan koulutustaan vastaavan tai vaan muuten mielenkiintoisen työn, sivari saattaa raataa ylityötunteja laskematta.
Koko palvelusvelvollisuusjärjestelmän perimmäinen tarkoitus ei ole ihmisten rankaiseminen ja kärsimyksen tuottaminen jokaisen ikäluokan miesväestölle, kuten julkisuudessa käydystä keskustelusta palvelusajoista voisi ehkäpä olettaa.
Siviilipalveluksen ei kuulu olla rangaistus armeijan suorittamatta jättämisestä, vaan se on kansainvälisten sopimusten ja Suomen lain mukaan tasavertainen ja tasa-arvoinen, vaihtoehtoinen palvelusvelvollisuuden suorittamistapa.
Menestyäkseen palveluksessa, ts. työnsä suorittamisessa -vaikkapa päiväkodissa lastenhoitajana -siviilipalvelusmiehelle ei tarvitse teroittaa simputuksen, henkisen väkivallan ja arkielämästä eristämisen keinoilla hierarkisen järjestelmän periaatteita.
Varusmiesten kohdalla käytäntö lienee elintärkeä: Voihan olla, että ilman intensiivistä koulutusjaksoa sotilas saattaisi kyseenalaistaa ylhäältä annetun käskyn kriittisellä hetkellä.
Palvelusaikoja tarkastellessa käytännöllisin lähtökohta on kiinnittää huomiota kuukausimäärään, jonka palvelusvelvollisuuden suorittaminen on poissa velvollisen opiskeluista tai työstä, eikä lähteä spekuloimaan kahden erilaisen vaikkakin tasa-arvoisen palvelusmuoton välisillä ja sisäisillä yksilöllisillä eroilla.
MV: Onko sinulle koitunut mitään haittaa totaalikieltäytymisestäsi? Jos on, niin mitä?
-Vai oletko mahdollisesti hyötynyt jollain tavalla?
JH: Haittoja: vankilatuomio, fyysinen eristäminen ystävyys- ja
sukulaissuhteista pakolaisuuden tähden, yliopisto-opintojen
keskeytyminen, julkisuus...
Hyötyjä: elämäntilanten äkkinäinen radikaali muuttuminen ja sen mukanaan tuomat uudet kokemukset. .
En kuitenkaan valita, sillä itsepä olen valintani tehnyt.
MV: Tiedän, että olet pasifisti ja aseita vastaan, mutta voisitko tarttua aseisiin missään tilanteessa? Jos esimerkiksi läheisiäsi tai omaa henkeäsi uhattaisiin? Perustelut
JH: Riippuu tilanteesta.
Olen kyllä ampunut ilmakiväärillä maaliin, ja mukavaahan se oli!
MV: Miten totaalikieltäytyminen (siihen liittyvät aatteet jne.) näkyy elämässäsi?
JH: "Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan. Siksi olen päättänyt olla tukematta minkäänlaista sotaa ja kamppailla sotien kaikkien syiden poistamiseksi."
Kansaivälisen aseistakieltäytyjäliikkeen tunnuslausetta soveltamalla arkipäivän ja elämän valinnoissa.
MV: Oletko joskus saanut osaksesi jonkinlaista väkivaltaa/syrjintää totaalikieltäytymisesi vuoksi (arkielämässä yleensä, töissä, koulussa)?
JH: Yleistä paheksuntaa militaristien suunnalta joskus ja mustamaalaamista medioissa, eli ei mitään odottamatonta tai henkilökohtaisella tasolla vakavaa, koska en niitä tappouhkauksiakaan osaa ottaa vakavasti.
MV: Joskus huhutaan, että armeijasta/sivarista saa vapautuksen helposti
terveydellisistä syistä? Kävikö mielessäsi tällainen mahdollisuus? Koetitko vedota johonkin sellaiseen asiaan, jonka perusteella saattaisi saada vapautuksen koko palveluvelvollisuudesta?
JH: Kuka tahansa saa Suomessa vapautuksen palveluksesta "terveydellisistä syistä" jos vain haluaa, siinä ei taritse edes juurikaan valehdella. Yleinen k’täntö on sellainen, sillä kutsuntaviranomaiset haluavat pitää siviilpalveluksen kävijöiden määrän mahdollisimman pienenä voidakseen tilastojen valossa osoittaa, että varusmiespalvelus on yhä suosittu vaihtoehto.
En koskaan harkinnut vakavasti vapautuksen hankkimista, sillä se ei olisi muuttanut asiota parempaan suuntaan, vaan olisin pelannut militaristien pussiin.
MV: Usein armeijaan myönteisesti suhtautuvat pitävät sivareita ja
totaalikieltäytyjiä "lusmuina" tai ihmeellisinä tyyppeinä? (negatiivinen jopa aggressiivinen suhtautuminen) Mitä mieltä itse olet ylipäätänsä armeijaan menevistä/armeijan käyneistä ihmisistä?
JH: Syitä käydä armeija on useita, ainakin kaveripiirissäni. Yleisin syy taitaa kuitenkin olla, että armeijapalvelus on lyhyempi kuin mikään muu vaihtoehto -vankilassa istuminen mukaan lukien. Samoin armeijan käynti saattaa olla taloudellisesti houkuttelevampi vaihtoehto, sillä sivarit pakotetaan usein lainvastaisesti kustantamaan oma asumisensa palveluksen aikana.
Jokainen ihminen on yksilo ja tekee itse omat valintansa elämänsä suhteen. Ei muiden harkittuja valintoja voi muuta kun kunnioittaa, olivatpa ne valinnat mitä tahansa.
MV: Olisiko palkka-armeijan Suomessa yleistä asevelvollisuutta parempi vaihtoehto? Perustelut
JH: Olisi, koska silloin aseistakieltäytyjien ihmisoikeusongelma ratkeaisi.
Ei olisi, koska rakenteellinen väkivalta vain jatkuisi.
MV: Miten lähipiirisi suhtautuu totaalikieltäytymiseesi?
JH : Kannustavasti ja positiivisesti innolla.
MV : Onko lähipiirissäsi enemmän totaalikieltäytyjiä taikka sivareita kuin armeijan käyneitä?
JH: Ei. Taitaa olla ,aika fifty-fifty.
MV: Koetko muissa asioissa olevasi "vastarannan kiiski" eli oletko erityisesti vastaan joitain muitakin asioita Suomessa? Jos, niin mitä ja miksi?
JH: Olen enemmänkin asioiden puolesta kuin vastaan. Aina olen järkähtämättömästi ollut ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja ruohonjuuritason demokratian innokas puolestapuhuja. Tässä hengessä tietysti vastustankin useita asioita, kuten esimerkiksi suuria tuloeroja, opiskelijoiden kyykyttämistä, liian löyhää ympäristölainsäädäntöä ja lihatuotannon tukiaisia.
MV: Jos saisit päättää, niin mitä asioita muuttaisit Suomessa, jotta siitä tulisi mielestäsi oikeudenmukaisempi ja parempi maa olla ja elää?
JH : Ensin tietysti vapauttaisin poliittiset vangit. Sen jälkeen luovuttaisin yleisen päätöksenteon paikallistasolle tavallisille ihmisille.
MV :Tarvitaanko mielestäsi Suomessa ylipäätänsä armeijaa? Miksi tai miksi ei?
JH : Nykyisessä maailmanjärjestyksessä Suomi tarvitsee uskottavan puolustuksen. Uskottavan puolustuksen ei kuitenkaan tarvitse välttämättä perustua aseelliselle puolustukselle, vaan ideaalisesti esimerkiksi siviilivastarintaperiaatteelle.
Puolustusdoktriinin muutos tarvitsee kuitenkin ensin kansalaisten laajan hyväksynnän ja ajattelutavan muutoksen yhteiskunnassa.
MV : Miten muuten Suomi voisi puolustautua vai voisiko, mikäli Suomesta tuhottaisiin joka ikinen ase?
-> Aseiden ja sotilaallisen taidon katsotaan usein suojelevan maatamme.
Ilman niitä olisimme helppo hyökkäyksen ja valloituksen kohde. Aseet ikään kuin luovat turvaa.
JH: Viitaten edelliseen vastaukseen, muitakin kuin aseisiin perustuvia puolustustapoja on
toki kehitetty.
Tärkeintä on kuitenkin huomata, ettei voimakkaimmillakaan aseilla voida torjua vakavimpia ja välittömimpiä uhkia Suomelle.
Todellisia uhkia suomalaisten turvallisuudelle ovat erilaiset
ympäristökatastrofit, kuten ydinvoimalan posahtaminen lähialueellamme, elinympäristön kiihtyvä saastuminen ja maapallonlaajuinen ilmastonmuutos. Samoin ihmisten eriarvoistuminen, ts. elintasoerojen kasvu maan sisällä ja toisaalta teollistuneiden maiden ja kehitysmaiden välillä luo sosiaalisia uhkia, joita ei voi torjua minkään maailman tulivoimalla, vaan ainoastaan politiikan suuntaa radikaalisti muuttamalla
Yhdysvaltojen väkivalta- ja tappotilastoista voi katsoa, kuinka
tehokkaasti aseet tarjoavat turvaa jos aseen omistaminen on
kansalaisoikeus.
MV: Arvostatko itsenäistä maatamme ja veteraaneja, jotka ovat sotineet maamme itsenäisyyden puolesta? Perustelut
JH: Arvostan yhtälailla jokaista yli 80-kymmentä vuotiasta henkilöä
riippumatta siitä, onko hän sotinut 60 vuotta sitten Talvisodassa, Jatkosodassa tai Lapin sodassa, tai kieltäytynyt sotimasta jossakin tai kaikissa niissä.
Armeija käyttää hanakasti veteraaneja propagandistisena lyömäseena profiiliaan korottaakseen. Jos veteraanit todella halutaan vetää mukaan kesksuteluun palvelusvelvollisuudesta ja ihmisoikeuksien noudattamisesta niin hyvä on. Kysykää veteraaneilta, tekivätkö he uhrauksensa sotaväessä, jotta Suomen nuoriso joutuisi siitä iankaikkisesti maksamaan käymällä sotaväen?
Suomen itsenäisyyden asteen voi helposti kyseenalaistaa, kun kaikki merkittävät päätökset tehdään jo nyt Brysselissä. Toivoisin, että
itsenäisyyttä olisi Suomessa yksilöillä nykyistä paljon enemmän: ihmisillä parempia mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon jo ruohonjuuritasolla
MV: Totaalikieltäytyjät ovat vielä aika suuri vähemmistö Suomessa. Millaisena näet totaalikieltäytyjien tulevaisuuden?
-> Lisääntyykö määrä, saadaanko asioihin ehkä parannusta jne.
JH: Mikäli Suomi jatkaa välinpitämättömyyttään ihmisoikeuksien noudattamista kohtaan, totaalikieltäytyjien määrä jatkaa kasvuaan. Totaalien määrän kasvu puolestaan kasaa paineita koko asevelvollisuusjärjestelmästä luopumiseen.
Todennäköisesti ja toivottavasti asioihin saadaan kuitenkin parannusta ja siviilipalveluksesta tulee nykyistä tasa-arvoisempi vaihtoehto armeijan kanssa, jolloin totaalien määrä laskee muttei kuitenkaan kokonaan poistu, olettaen että vankeusrangaistuksen mahdollisuus lakikirjassa vielä ylipäänsä pidetään.
Joka tapauksessa tällä vuosituhannella syntyneitten ei enää tarvitse ottaa osaa minkäänlaiseen palvelukseen, sillä kehitystä ammattiarmeijaa kohti ei käytännössä pysäytä mikään.
MV: Mainitse omasta mielestäsi kolme tärkeintä Suomen palvelusvelvollisuutta koskevaa asiaa, joihin pitäisi ensimmäisenä kiinnittää huomiota ja tehdä parannusta?
JH:
1. Aseistakieltäytymisoikeuden tunnustaminen sota-aikana. Nykylain mukaan sivarit ja totaalit ovat pääesikunnan alaista miehistöä kriisin aikana, eikä ole mitään rajoitusta mihin tehtäviin heitä voitaisiin määrätä. Viime sotien aikana pakottamisia oli, ja kieltäytyjät joko vangittiin tai teloitettiin, tunnetuimpana Arndt Pekurinen.
2. Siviiilipalveluksen kohteleminen tasavartaisena ja laillisena
vaihtoehtona viranomaisten taholta; Tällä tarkoitan a) tasavertaista tiedottamisesta siviili- ja asepalveluksesta erityisesti kutsunnoissa, sekä b) siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten korvaaminen kuten laissa edellytetään ja c) siviilipalveluspaikkojen merkittävää lisäämistä ja mahdollisuutta suorittaa palvelus ulkomailla.
3. Siviilipalveluksen keston lyhentäminen 8 kuukauteen ja kaiken
palveluksen tekeminen vapaaehtoiseksi sekä miehille että naisille.
MV:
1) Puolustusministeri Seppo Kääriäinen vastasi minulle näin: " Asevelvollisuus tulisi rinnastaa sellaisiin yleisiin velvollisuuksiin kuin verovelvollisuus tai oppimisvelvollisuus. Niistäkään ei tehdä vapauttavia päätöksiä joihinkin moraalisiin prinsiippeihin vedoten. Kuvittele, että olisit keskustelemassa kyseisen asian tiimoilta jossain ohjelmassa, missä vieraana olisi Kääriäinen ja sinä. Mitkä olisivat vasta-argumenttisi tai asiat joita sanoisit, mikäli Kääriäinen heittäisi tällaisen näkemyksen ilmoille?
2) Kääriäisen mielestä siviilipalvelus ei ole rangaistus, vaan tietyin edellytyksin yksittäisille asevelvollisille tarjottu mahdollisuus suorittaa
kansalaisvelvollisuutensa. Siviilipalvelusta ei hänen mukaansa voi myöskään
pitää vaihtoehtona, vaan yksittäisille henkilöille mahdollisena
poikkeusratkaisuna. Kysymys sama kuin ylhäällä.
3) Aseellisen palveluksen keskimääräinen pituus on lähellä yhdeksää kuukautta. Siviilipalvelus ei sido henkilöä yhtä paljon kuin tavanomainen
varusmieskoulutus. Lisäksi armeijan käyneillä on kertausharjoituksia. Tämän
vuoksi Kääriäisen mielestä 13kk:n siviilipalvelusaika on sopiva.
Siviilipalvelusaikaa ei hänen mukaansa myöskään saisi määritellä siten, että sen valinnut pääsisi helpommalla. Kysymys sama kuin ylhäällä.
JH:
1+2:
Aseistakieltäytymisoikeus on YK:n ihmisoikeusjulistuksen tarkoittama ja tunnustama sananvapaus- ja mielipidevapausperiaatteen mukainen ihmisoikeus. Siviilipalvelus taas tulee järjestää siten, että se on tasa-arvoinen ja tasavertainen palvelusmuoto, eikä "poikkeusratkaisu". Nykyisenlainen siviilipalvelus on ehdoiltaan ja kestoltaan rangaistuksenomainen. Tätä mieltä ovat Amnesty International, YK, EU ja Euroopan Neuvosto.
Puolustusministeri seisoo siinä pienenevässä joukossa, jonka mukaan Suomen perustuslakia tai yleismaailmallista ihmisoikeusjulistusta tai Euroopan sosiaalista peruskirjaa tai ylipäätäÄn yhtäÄn mitäÄn Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia ei tarvitse palvelusvelvollisuusasioissa noudattaa.
Suomen lait oppivelvollisuudesta ja verovelvollisuudesta eivät riko kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, mutta siviilipalveluslaki rikkoo.
Toivon, että puolustusministeri Kääriäinen alkaisi vihdoin ymmärtää, ettÄ demokraattisen yhteiskunnan perusedellytys on erilaisten elämänkatsomusten kunnioittaminen ja hyväksyminen.
3:
Kummankaan palvelusmuodon tarkoitus ei ole rangaista velvollisia tasapäisesti, vaan suorittaa kummallekin erikseen annettu tehtävä:
Armeijan tarkoitus on kouluttaa halukkaita aseelliseen maanpuolustukseen, kun taas siviilipalveluksen sisältönä on yhteiskunnalle hyödyllinen työ.
Puolustusministerin vastauksista paistaa läpi asenteellisuus: sivariin menevät laiskat pinnarit, ja järjestelmän tuleekin olla mahdollisimman epähoukuttelevea vaihtoehto , armeijan kannalta sen olemassaolo onkin vain "välttämätön paha".
Yleinen asevelvollisuusjärjestelmä on kansantaloudelle kallis, kun joka ikäluokasta miehet ovat poissa työstä ja opiskelusta asevelvollisuuden ajan. Sitä kallimmaksi tulee, mitä useimmin joutuu töistä tai opiskeluista kertaamaan.
Onneksi tuhannet valitsevat vuosittain siviilipalveluksen tehden tuottavaa työtä yhteiskunnalle minimikustannuksin. Näin saadaan varusmiestenkin päivärahat ja kertausharjoitukset maksettua.
(KATSO MYÖS VASTAUS KYSYMYKSEEN 10 EDELLINEN KYSYMYSSARJA)
MV : Rosa Meriläinen ja Jyrki Kasvi (vihr.) ovat ehdottaneet siviilipalveluksen tilalle pelastuspalvelua, joka koostuisi suojelu- ja pelastuskoulutuksesta. Näin esim. onnettomuuden tai katastrofin sattuessa apua saataisiin pelastuspalveluksen käyneiltäkin. Mikä on mielipiteesi tästä? Olisitko esim. itse voinut käydä tuollaisen koulutuksen, mikäli se olisi ollut siviilipalveluksen sijalla?
JH : Siviilipalvelusjärjestelmää tulisi ehdottomasti nykyisestä laajentaa, sillä palveluspaikkoja ei ole tarpeeksi. Jos sivareille halutaan pitää yhteinen koulutusjakso kuten nyt, suojelu -ja pelastuskoulutus voisi olla laajempi osa sitä kuin nykyään.
Pitää kuitenkin muistaa, että siviilipalvelusjärjestelmä tulee periaatteellisista syistä pitää erossa armeijan komentojärjestelmästä.
Olisin varmaankin ollut kiinnostunut jostakin vastaavasta. Pelkkänä sivarin sisältönä näen ehdotuksen kuitenkin kapea-alaisena. Jos siviilipalvelusjärjestelmää ylläpidetään, on tärkeää ettÄ se tehdään tehokkaasti sekä valtiota että palvelusvelvollisia hyödyttyttävällä tavalla. Toisin sanoen tarjotaan porukalle koulutusta ja/tai kiinnostusta vastaavia työtehtäviä. Tämä edellyttää palveluspaikkojen rajua lisäämistä ja mahdollisuutta suorittaa palvelus ulkomailla mm kehitysyhteistyötehtävissä.
MV : Tarja Filatov kertoi minulle uskovansa, että totaalikieltäytyjien määrä
vähenisi yli puolella, mikäli siviilipalvelusaika vähenisi esim. 2 kuukaudella. Mikä on oma arviosi?
JH: En lähde huutokilpaan palvelusajan pituuden vaikutuksesta totaalien määrään. Ylipitkä palvelusaika on vain yksi sivarin lukuisuista ongelmista. Koko siviilipalvelusjärjestelmä pitäisi uudelleenarvioda kautta linjan.
Työministeri tulee ennemmin tai myöhemmin tekemään esityksen uudeksi siviilipalveluslaiksi. Lähtökohtana tulisi olla YK:n ihmisoikeuskomitean lausunto viime marraskuulta. YK:n ihmisoikeuskomitea antoi 4.11.2004 Suomen valtiolle lausuntonsa kansalais- ja poliittisten oikeuksin toteutumisesta Suomessa. Ihmisoikeuskomitean tehtävä on valvoa mm. Suomea sitovan YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumista. Komitea toteaa:
"Komitea pahoittelee sitä, että oikeus kieltäytyä aseista tunnustetaan vain rauhan aikana ja että siviilipalvelus vaihtoehtona asepalvelukselle on rankaisevan pitkä. Komitea toistaa huolestuneisuutensa siitä, että Jehovan todistajille myönnettyä suosituimmuuskohtelua ei ole laajennettu koskemaan muita aseistakieltäytyjäryhmiä. Sopimusvaltion olisi täysimääräisesti tunnustettava oikeus kieltäytyä aseista ja näin ollen taata tämä oikeus sekä sodan että rauhan aikana; sopimusvaltion tulisi myös lopettaa vaihtoehtoisen siviilipalveluksen kestosta aiheutuva syrjintä sekä tiettyjä ryhmiä hyödyttävä jaottelu."
Lausunto merkitsi Suomen aseistakieltäytyjälainsäädäntöön kohdistuvan kritiikin voimakasta laajentumista. Edellisessä, huhtikuussa 1998 esitetyssä lausunnossa mainittiin aseistakieltäytymisasioista vain Jehovan todistajien etuoikeutettu asema.
-Vetoankin työministeri Filatoviin, jotta käänteentekevä lakiesitys tähtäisi myös siihen, ettei Suomessa olisi enää YHTÄÄN ihmistä vankilassa elämänkatsomuksesa takia.
MV: Kerro kolme asiaa tai adjektiivia, jotka tulevat ensimmäisenä mieleen käsitteestä yleinen asevelvollisuus?
JH: Kallis, epäinhimillinen, vanhanaikainen.
MV: Kerroit aiemmin vastauksissasi, että luovuttaisit yleisen päätöksenteon paikallistasolle tavallisille ihmisille. (Kysymys siis oli: Mitä asioita muuttaisit Suomessa, jotta siitä tulisi oikeudenmukaisempi maa elää?) Mitä tarkoitat tavallisilla ihmisillä ja miten päätöksenteko käytännössä toteutuisi? Eivätkö poliitikot ole tavallisia ihmisiä?
JH: Finanssipääoma, raha on kuningas yhteiskunnassamme. Lähes kaikki poliitikot ovat sen orjia, ei kai heidän muuten tarvitsisi maksaa itselleen monin-kertaisesti tavallisen suomalaisen keskipalkkaa, ja rahoittaa vaalikampanjansa yksityisten yritysten ja establisoituneiden poliittisten klikkien tuella?
Jos takapihallemme rakennetaan pikatie, tai asuinkuntaamme rakennetaan ydinjätteiden loppusijoituspaikka, tai kylältämme koulu ja kauppa tai tehdas lopetetaan, kyse on aina siitä että rahan etu laitetaan ihmisen edun edelle.
Kaikki tämä tehdään tehokkuuden ja kannattavuuden nimissä. Pääomalle se kaikki on toki erittäin kannattavaa ja tehokasta, mutta pienelle ihmiselle se merkitsee toimeentulon epävarmuutta, elämänlaadun alenemista ja elinympäristön tuhoutumista.
Paikallistasolla ja tavallisilla ihmisillä tarkoitan sitä, että ihmiset eivät enää usko, että kerran neljässä vuodessa äänestäminen millään lailla edistäisi heidän hyvinvointiaan.
Siksipä he ovat alkaneet ympäri eurooppaa ja maailmaa toimia itse auktoriteeteista riippumattomina parantaakseen omaa elinympäristöään ja elämänlaatuaan, perustamalla sosiaalikeskuksia kaupunkeihin, istuttamalla puita erämaihin, ryhtymällä toimimaan paikallisissa uudenlaisissa osuuskunnissa, perustamalla suljettuja paikallistalouksia omine 'rahayksikköineen', lista on loppumaton.
Mitä rajummin päätöksenteko keskittyy ja elitistyy, sitä pikimmin ihmiset alkavat ottaa vastuuta omasta elämästään huomatessaan, ettei demokraattisesta hyvinvointia jakavasta valtiosta ole jäljellä kuin luuranko vain. Siitä on tullut globaalin suurpääoman konrollollointi-väline, jolla alamaiset pidetään kurissa ja ruodussa.
Case Hermaja:
, Maria Hendrikaplein 5, 9000 Gent, Belgium
Tel: +32 9 242 87 52 Fax: +32 9 242 87 51 jussi@hermaja.org
http://www.hermaja.org
|
