|
Case Hermaja:[ English | Suomeksi | Nederlands | Français ]
|
|
Predidentinvaalit 15/01/2006 Kysely Presidenttiehdokkaille 9. tammikuuta 2006Kysymykset 1. Olisitteko presidenttinä toimiessanne sitoutunut noudattamaan Yhdistyneiden Kansakuntien Yleismaailmallista ihmisoikeusjulistusta? 2. Mitä perustuslaissakin mainittu sanan -ja mielipiteenvapaus merkitsee teille henkilökohtaisesti? 3. Kumpi on mielestänne 'isänmaallisempi' teko; kuuden kuukauden asepalveluksen vai 13 kk:n siviilipalveluksen suorittaminen? 4. Mikä olisi mielestänne kohtuullinen ja oikeudenmukainen siviilipalveluksen pituus nykytilanteessa? 5. Pitäisikö siviilipalvelusmiehet mielestänne vapauttaa asepalveluksesta myös sota-aikana? 6. Mikäli Teidät valitaan Suomen Tasavallan Presidentiksi kaudelle 2006-2012, oletteko valmis käyttämään armahdusoikeuttanne Suomen vankiloissa istuvien, kansainvälisesti tunnustuttujen mielipidevankien kohdalla? Vastaukset BJARNE KALLIS (Kristillisdemokraatit) 1. En tunne sen kaikkia yksityiskohtia mutta kun kysymyksessä on YK:n julistus niin olisin ilmeisesti sitoutunut. 2. Todellista vapautta sanan varsinaisessa merkityksessä. Ei pelkoa joutua vaikeuksiin vaikkei mielipide kaikkia tyydyttäisikään. 3. Riippuu siitä millä asenteella sen suorittaa. 4. Sekä ase- että siviilipalveluksen pituutta tulisi lyhentää. Kysyttäessä tarkennusta ehdokkaan mielipiteeseen siviilipalveluksen ja asepalveluksen keston suhteesta: en osaa tässä vaiheessa sanoa paljonko niitä molempia voisi lyhentää, mutta kun koulutukseen tulee enemmän tehokkuutta silloin sitä voidaan lyhentää. Katson että siviili- ja asepalvelun välillä voi olla ero juuri pituudessa. näin minä ajattelen enkä voi tarkempaa vastausta antaa. 5. Ei pitäisi. 6. Kaikki armahdustapaukset käsittelisin tapaus tapaukselta. HEIDI HAUTALA (Vihreä Liitto) 1. Aivan varmasti. YK:n ihmisoikeusjulistukseen kiteytyy melkoinen osa ihmiskunnan yhteistä henkistä pääomaa ja kulttuurierot ylittävää moraalista sisältöä. 2. Vapaan ja kriittisen kansalaiskeskustelun ylläpitäminen on demokratian välttämätön ehto. Kun perusoikeuksia punnitaan yksittäistapauksissa vastakkain, sanan- ja mielipiteenvapaus on mielestäni arvostettava korkeammalle kuin usein nyt tehdään, esim. suhteessa uskonnonvapauteen. Pahinta on, jos poliittiset johtajat yrittävät rajoittaa keskustelua vaikeista aiheista, tavalla tai toisella. Toinen uhka aidolle sananvapaudelle on viihteellistyminen ja politiikan sisällön jääminen henkilöiden varjoon. 3. On monia tapoja palvella yhteistä hyvää ja täyttää kansalaisvelvollisuutensa. Asepalvelusta voitaisiin kehittää siviilikriisinhallinnan tarpeisiin. 4. Suomen siviilipalvelusjärjestelmä on rangaistuksenomainen, ja siviilipalveluksen kestoa tulisi lyhentää selvästi. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti 6 kk kesto olisi yksi hyvä mitta harkittavaksi. 5. Pitäisi. Nykyaikaisessa sodankäynnissä joukkojen määrä ei ole keskeinen tekijä. 6. Kyllä.Vangitut aseistakieltäytyjät ovat mielipidevankeja. On kansallinen häpeä, että Suomessa on vielä nykyäänkin vakaumuksen takia ihmisiä vankilassa. HENRIK LAX (Ruotsalainen kansanpuolue) 1. Kyllä. 2. Minusta se on itsestään selvyys, mutta miljoonille ihmisille se on haave. 3. Molemmat ovat yhtä isänmaallisia. 4. Nykykäytäntö on hyvä ja tasapainoinen. 5. Jokainen tapaus tulisi käsitellä erikseen. 6. Kyllä. ARTO LAHTI (Sitoutumaton) 1. Kyllä, ilman muuta. Sehän on aivan keskeinen ohjenuora ihmisoikeuksien toteuttamisessa, jota kaikkien valtioiden tulisi kunnioittaa ja seurata. Julistuksen pohjalta tuon esille kotimaisia ihmisoikeusloukkauksia, kuten pankkilaman uhrien asema, ns. Koiviston konklaavin asiakirjojen salaamisen purkaminen, Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten evakoiden oikeudet omaisuuteensa ja kotiseutuunsa, työttömien asema, ns. sotasyyllisten ja asekätkijöiden tuomioiden purkaminen ja useat muut kansakuntaa jäytävät ihmisoikeusloukkaukset. 2. Sanan- ja mielipiteenvapaudella on minulle suuri merkitys. Ne ovat länsimaisen yhteiskunnan ja kulttuurin jakamattomia oikeuksia, jotka mahdollistavat positiivisesti moniarvoisen yhteiskunnan kehittymisen. Jokainen oikeus merkitsee myös vastuuta. Näiden oikeuksien puitteissa ei saa harjoittaa mielivaltaa tai toisten painostamista. Oikeuksia ei myöskään saa käyttää itselleen kuulumattomien etujen hankkimiseen tai oman maamme etujen vastaisesti. Suomessa nämä oikeudet ovat perinteisesti olleet keskimääräistä paremmin ihmisten ulottuvilla. Mutta viime vuosina kehitys on käytännössä kulkenut arveluttavaan suuntaan. Tavallisen kansalaisen oikeudensaantia uhkaavat politisoituneet virkamiehet eri instansseissa, yhteiskunnan poliittisen eliitin harjoittama vaikenemisen ja salailun ilmapiiri. 3. Maanpuolustuksen tarkoituksena on luoda maallemme kyky puolustaa itsenäisyyttämme kaikissa olosuhteissa. Tarkastelen tekojen isänmaallisuutta tästä näkökulmasta. Esim. tältä pohjalta presidentti Halosen miinapäätös on erittäin epäisänmaallinen teko. Isänmaan puolustuksessa tarvitaan koko kansan tukea ja toimintaa hädän tullessa. Ellemme ole siihen asenteellisesti tai koulutuksellisesti valmistautuneita, emme kykene antamaan yksilönä omaa panosamme oman isänmaamme puolesta. Pitää muistaa, ettei maahan hyökkäävä vihollinen tule meitä vapauttamaan muusta kuin hengestämme, omaisuudestamme ja vapaudestamme. Tältä pohjalta varusmiespalvelus on isänmaallisempi teko, koska se antaa perusvalmiuden maamme tosiasialliseen puolustamiseen hädän hetkellä. Siviilipalvelus palvelee isänmaata silloin, kun se tukee maanpuolustusvalmiutta. En voi pitää isänmaallisena sellaista toimintaa, joka tähtää vain yhteiskunnan etujen saamiseen, mutta ei sen palvelemiseen, esim. puolustukseen osallistumiseen. Maanpuolustusta tukeva siviilipalvelus on tärkeää, koska yhteiskunnassamme on lukuisia sodanaikaisiakin tehtäviä, jotka on joka tapauksessa hoidettava. Näitä on esim. sairaanhoidon ja elintarvikehuollon aloilla. Jos ihminen syvästä vakaumuksestaan, ei vain päästäkseen helpommalla, haluaa palvella maataan siviilipalveluna, pidän myös sellaista tekoa isänmaallisena. Olen suorittanut varusmiespalvelun ja saanut koulutuksen RUK:ssa. Olen kokenut sen isänmaalliseksi teoksi ja velvollisuudekseni sitä maata kohtaan, joka kantaa huolta turvallisuudestani. En ole törmännyt siellä sodan lietsontaan, vaan syvään tahtoon puolustaa omaa maatamme. 4. Arvioin, että siviilipalvelua voitaisiin lyhentää nykyisestä, jos siihen liittyvä aseettoman maanpuolustuksen koulutus kyetään tehokkaasti viemään läpi nykyistä lyhyemmässä ajassa. 5. En näe sodan ja rauhan ajalla olevan mitään eroa. Isänmaan puolustaminen edellyttää sota- ja siviilitehtävien suorittamista. On ihmisoikeuksien vastaista pakottaa syvän vakaumuksen omaava ihminen hänen omantuntonsa vastaiseen toimintaan. Jos tällainen mukaan pakotettu ihminen sitten joutuu rintamalle, hän todennäköisesti on lähtökohdiltaan hyvin heikossa asemassa. 6. Mielestäni koko armahdusoikeuskysymys tulisi siirtää erilliselle elimelle, joka koostuisi kokeneista juristeista, kansalaisista tai kansalaisryhmien edustajista ja tiedemiehistä, koostumus tulisi hyvin tarkoin harkita. En näe, että presidentillä ja häntä avustavalla organisaatiolla olisi jostain syystä oikeusjärjestelmäämme paremmat lähtökohdat arvioida yksittäisten tuomioiden armahtamista. Siinä hän joka tapauksessa joutuu turvautumaan jo voimassa olevaan järjestelemään. Presidenttinä haluan lisätä oikeudenmukaista kohtelua ja ihmisoikeuksien toteutumista ensimmäisessä vaiheessa suurten kansalaisryhmien osalta, joita olen edellä nimennyt. Ko. ryhmien oikeuksien palauttaminen auttaa maatamme selviämään myös tulevasta lamakaudesta ja se johtaa myös yksilöiden oikeusturvan paranemiseen. TIMO SOINI (Perussuomalaiset) 1. Kyllä, niin kuin Suomi on aiemminkin noudattanut. 2. Olla omaa mieltä asioista mutta myös vastata valinnoista. 3. Molemmat ovat laillisia tapoja suorittaa kansalaisvelvollisuus mutta itse valitsen asepalveluksen. 4. 13 kk 5. Ei. 6. En. SAULI NIINISTÖ (Kansallinen Kokoomus) 1. Kyllä. 2. Arvostan sitä suuresti. Esi-isämme - oma isäni mukaan luettuna ovat joutuneet sen puolesta sotimaan. 3. Suomen lainsäätäjän on katsonut ne yhdenvertaisiksi vaihtoehdoiksi. Itse olen suorittanut asepalveluksen. 4. Olen ollut hyväksymässä nykyistä palvelusaikaa, joka perustuu siihen, että asepalvelu on usein ympärivuorokautista ja muutenkin luonteeltaan raskaampaa. 5. Heitä voi sijoittaa mahdollisuuksien mukaan toimisto- ja huoltotehtäviin. 6. Mahdolliset armahdukset tehdään yksilökohtaisen harkinnan perusteella. TARJA HALONEN (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue)
1.-6. - MATTI VANHANEN (Suomen Keskusta)
1.-6. -
Case Hermaja:
|
