Aseistakieltaytyjaliitto

Forum voor Vredesactie

Case Hermaja:

[ English | Suomeksi | Nederlands | Français ]

Taustatietoa

Tapaus Hermaja

Miksi olen totaalikieltäytyjä?

Aseistakieltäytyjien tilanteesta Suomessa

Suomen siviilipalveluslaki

Lista vangituista totaalikieltäytyjistä

Kaksi vuotta maanpaossa
Jussi Hermajan haastattelu 2.10.2003

Online support petition

Allekirjoita vetoomus

Recent signatures

Valokuvia

Jussi

Raad van State hearing (14/1/2004)

Brussels action (1/12/2003)

Suomen suurlähetystöllä Brysselissä (2/12/2002)

Suomen suurlähetystöllä Brysselissä (1/12/2001)

Mielenilmaus Brysselissä (3/10/2001)

Linkkejä
Linkkejä aiheeseen liittyville kotisivuille

Uutisia

Vanginunivormuinen Manneken Pis kiinnittää huomion Suomen mielipidevankeihin
9.1.2006

Predidentinvaalit 15/01/2006
Kysely Presidenttiehdokkaille 9. tammikuuta 2006

Rauhanvankipäivän suurlähetystökierros
1.12.2005

Marjo Viitala tiedusteli Jussi Hermajan kuulumiset kevään korvalla
2.5.2005

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖLLÄ BRYSSELISSÄ OSOITETTIIN MIELTÄ VANGITTUJEN ASEISTAKIELTÄYTYJIEN VAPAUTTAMISEKSI
-poliisi poisti Joulupukin ja tontut suurlähetystön tiloista pian mielenilmauksen alkamisen jälkeen
1.12.2004

Hermajalle kielteinen päätös turvapaikkaprosessissa
3.3.2004

Jussi Hermajan turvapaikkahakemusta käsiteltiin tänään Belgian korkeimmassa hallinto-oikeudessa Brysselissä
14.1.2004

KANSAINVÄLINEN RAUHANVANKIEN PÄIVÄ SUNNUNTAINA - Suomessa tapahtumia Helsingissä ja Jyväskylässä
01.12.2002

Jyväskylän Rauhaa!!! -juhlissa (o)soitettiin solidaarisuutta Hermajalle
24.10.2002

"Rohkeus kieltäytyä"- Aseistakieltäytyjäliiton kannanotto kansainvälisenä aseistakieltäytyjäpäivänä
14.05.2002

Puoli vuotta maanpaossa: Hermaja juhlisti tapausta ihmisoikeusvalituksella
29.04.2002

Hermaja jätti valituksensa Belgian korkeimpaan oikeuteen
08.03.2002

Amnesty Internationalin lausunto Hermajan statuksesta (englanniksi)
20.02.2002

Hermajalle tukea europarlamentista ja Amnesty Internationalilta
05.02.2002

"Siviilipalvelus on rangaistus" (Hermajan mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 1.2.2002)
31.01.2002

"Aseistakieltäytymisaatetta syrjitään" (mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 31.1.2002)
31.01.2002

Amnesty International: Hermajasta kansainvalinen mielipidevanki vangittaessa
29.01.2002

Tulossa lähiaikoina Pakolaiskomission Hermajalle 17.1.2002 antaman negatiivisen päätöksen käännös.

Europarlamentaarikkot Heidi Hautala ja Matti Wuori kommentoivat Suomen siviilipalvelusjärjestelmää ja tapaus Hermajaa.
23.01.2002

Aseistakieltäytyjäliiton lehdistötiedote: Belgialta kielteinen päätös Jussi Hermajan turvapaikkahakemukseen. Hermaja valittaa.
21.01.2002

Belgialaisten rauhanjärjestöjen lehdistötiedote (suomennettu): Suomalaiselta totaalikieltäytyjältä evättiin poliittinen turvapaikka
21.01.2002

Ulkoministeri Tuomiojan vastaus Aseistakieltäytyjäliiton kirjeeseen
21.01.2002

Uusi päätös turvapaikasta lähipäivinä
9.01.2002

-Suomalaiset mielipidevangit vapautettava!- Mielenosoituksia Belgiassa, Skotlannissa ja Suomessa kv. rauhanvankipäivänä
1.12.2001

Jussin puolesta vedotaan kansainvälisenä rauhanvankipäivänä Suomessa, Belgiassa ja Skotlannissa
30.11.2001

Jussi Hermajan avoin kirje rouva tasavallan presidentille
15.11.2001

Aseistakieltäytyjäliiton avoin kirje ulkoministeri Erkki Tuomiojalle
15.11.2001

Suomalaisen totaalikieltäytyjän turvapaikkahakemuksen käsittely jatkuu
19.10.2001

Jussi Hermaja tapasi tiistaina Brysselissa europarlamentaarikko Matti Wuoren (vihr.)
9.10.2001

Ensimmäinen eurooppalainen aseistakieltäytyjä hakee poliittista turvapaikkaa

Jussi Hermajan hakemus on otettu käsittelyyn
4.10.2001

Suomalainen totaalikieltäytyjä hakee turvapaikkaa Belgiasta...
4.10.2001

Lehdistötiedote 19.10.2001 klo 16.00

SUOMALAISEN TOTAALIKIELTÄYJÄN TURVAPAIKKAHAKEMUKSEN KÄSITTELY JATKUU
Hermaja aikoo valittaa Belgian ulkomaalaisviraston kielteisestä päätoksestä ja asenteellisesta toiminnasta

22-vuotiaan jyväskyläläisen totaalikieltäytyjän, Jussi Hermajan, turvapaikkahakemuksen käsittely jatkuu Belgiassa. Suomessa 197 vuorokaudeksi vankeuteen tuomittu Hermaja pakeni lokakuun alussa Belgiaan ja jätti turvapaikkahakemuksen torstaina 4.10. Belgian sisäministeriön alainen ulkomaalaisvirasto antoi eilen hakemukseen alustavan kielteisen päätöksen. Päätös ei ollut sikäli yllätys, että vain muutama prosentti hakemuksista hyväksytään suoraan. Hermaja aikoo valittaa päätöksestä pakolaiskomissiolle (Commissioner-General for Refugees and Stateless Persons), joka tekee aina lopulliset turvapaikkapäätökset. Lisäksi Hermaja aikoo valittaa pakolaisviranomaisten toiminnasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen (Supreme Court in Administrational Matters).

Hermajan kiinnittää valituksissaan huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:
1) Pakolaisvirasto ei ole halunnut ottaa selville ja ymmärtää turvapaikkahakemuksen asiaperusteita.
2) Keskeisin perustelu hakemuksen hylkäämiselle oli kuulustelukertomuksen ristiriitaisuus, joka johtui ala-arvoisesta tulkista sekä hakemuksessa olleiden perusteiden väärästä tulkinnasta.
3) Hermajalla oli vakavia ongelmia kommunikoidessaan hänelle osoitetun virallistamattoman tulkin kanssa. Tämän suomenkielen taito oli niin huono, ettei Hermaja voinut olla varma flaamiksi käännettyjen lauseiden paikkansapitävyydestä joutuessaan allekirjoittamaan lausuntonsa.
4) Hermajan ei sallittu käyttää muistiinpanojaan eikä omia oikeudenkäyntipöytäkirjojaan apunaan kuulustelussa.

Arvioiden mukaan asian käsittely jatkuu vielä ainakin useita kuukausia. Hermaja on tavannut asiansa tiimoilta myös ihmisoikeuskysymyksiin perehtyneen europar-lamentaarikko Matti Wuoren. Ensi keskiviikkona Hermajalla on tapaaminen Belgian parlamentin jäsenen Peter Vanhoutten kanssa.

Hermajan vetoaa turvapaikkahakemuksessaan Suomen siviilipalveluksen rangaistuksenomaiseen pituuteen. Yleisimpään varusmiespalvelusaikaan (6kk) verrattuna yli kaksinkertainen (13 kk) siviilipalvelusaika rikkoo useita siviilipalveluksen kestoa koskevia kansainvälisiä suosituksia. Esimerkiksi Euroopan neuvoston julkilausumassa vuodelta 1994 todetaan, että armeijalle vaihtoehtoisen palveluksen ei tulisi olla lainkaan varusmiespalvelusta pidempi. Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on adoptoinut jo 22 suomalaista totaalikieltäytyjää mielipidevankilistoilleen viitaten Suomen siviilipalveluksen kohtuuttomaan pituuteen.
Siviilipalvelusjärjestelmää rasittavat myös muut ongelmat, esimerkiksi palveluspaikkapula ja siviilipalvelusmiesten määrittelemätön asema kriisien aikana, joiden vuoksi siviilipalvelusta ei voida pitää tasavertaisena vaihtoehtona armeijalle.

Hermaja mukaan Suomen asevelvollisuuslainsäädäntö ei kohtele myöskään eri aseistakieltäytyjäryhmiä tasa-arvoisesti. Hermaja viittaa erityisesti Jehovan todistajiin, jotka on vapautettu täysin palveluksesta uskonnolliseen vakaumukseen nojaten. Hermaja kysyy, mikä tekee toisten pasifistisesta vakaumuksesta paremman kuin toisten. Tällainen menettely loukkaa YK:n ihmisoikeusjulistuksen tasavertaisuusperiaatetta vastaan. Hermajan ja muiden totaalikieltäytyjien tuomitsemista vankeuteen voidaan näin ollen pitää poliittisena vainoamisena, minkä tulisi olla peruste turvapaikan myöntämiselle.

Hermajaa tukevat Belgialaiset rauhanjärjestöt Foorum voor Vredesactien (Rauhanfoorumi) ja Voor Moeder Aarde (Äiti Maan puolesta) ovat nimittäneet Hermajan 'ensimmäiseksi eurooppalaiseksi aseistakieltäytyjäksi'. Aseistakieltäytyjiä on ollut Euroopan historiassa yhtä kauan kuin on ollut Euroopan historiaakin, mutta tapaus Hermaja nostaa aseistakieltäytymisen uudella tavalla eurooppalaiseksi kysymykseksi. Belgia ajaa EU-puheenjohtajuuskaudellaan eurooppalaisten interventiojoukkojen perustamista. Rauhanjärjestöt painottavat, että kehittämällä asevoimia valitaan myös aseellinen lähestymistapa konflikteihin, joiden ratkaisemiseksi olisi ennemminkin käytävä käsiksi niiden rakenteellisiin syihin, kuten sosiaaliseen ja taloudelliseen epätasa-arvoon. Armeijat yhdentyvät ja kansainvälistyvät. Rauhanaktivistien on tehtävä samoin. Hermaja ennakoi 'eurooppalaista aseistakieltäytymistä' eli irtisanoutumista Euroopan militaristisesta kehityksestä. Hermaja myös nostaa suomen ihmisoikeustilanteen Euroopan yhteisön silmien alle ja lisää kansainvälistä painetta Suomen siviilipalveluslain uudistamiseksi. Suomen mielipidevankitilanne ei voi olla "maan sisäinen asia".