|
Case Hermaja:[ English | Suomeksi | Nederlands | Français ]
|
|
15.11.2001 AVOIN KIRJE ULKOMINISTERI TUOMIOJALLE KOSKIEN TOTAALIKIELTÄYTYJÄ JUSSI HERMAJAN MAASTAPAKOATotaalikieltäytymisestä tuomittu jyväskyläläinen opiskelija Jussi Hermaja pakeni Suomesta Belgiaan 2.10.2001 ja käynnisti prosessin poliittisen turvapaikan saamiseksi. Hermaja on tiettävästi ensimmäinen suomalainen aseistakieltäytyjä, joka on hakenut turvapaikkaa ulkomailta. Asia on vakava, ja sen taustalla on vakavia syitä. Hermajan mielestä suomalaiset aseistakieltäytyjät ovat poliittisen mielipidevainon kohteena. Hermaja perustelee turvapaikkahakemustaan vetoamalla YK:n ihmisoikeusjulistukseen. Hermajan mukaan Suomen valtio rikkoo sopimuksen tasavertaisuusperiaatetta, koska siviilipalvelus ei ole tasa-arvoinen vaihtoehto varusmiespalvelukselle ja koska palvelusjärjestelmä kohtelee eri aseistakieltäytyjäryhmiä eri arvoisesti. Hermaja viittaa keskeisesti siihen, että 13 kuukauden mittainen siviilipalvelus on yli kaksi kertaa pidempi kuin kuuden kuukauden mittainen yleisin varusmiespalvelus, ja yli puolitoistakertainen verrattuna keskimääräiseen 8 kk:n varusmiespalvelukseen. Hermajan näkemys saa kansainvälistä tukea. Arvostettu ihmisoikeusjärjestö Amnesty International katsoo Suomen siviilipalvelusjärjestelmän rangaistuksenomaiseksi ja on adoptoinut jo 27 totaalikieltäytyjää kansainvälisille mielipidevankilistoilleen. Euroopan neuvoston julkilausumassa vuodelta 1997 todetaan, että aseelliselle palvelukselle vaihtoehtoisen palveluksen ei tule olla yhtään asepalvelusta pidempi. Hermaja viittaa myös siihen, että siviilipalvelusjärjestelmä kärsii monista muistakin ongelmista. Palveluspaikoista vain kolmannes täyttää niille lakisääteisesti asetetun velvollisuuden kustantaa siviilipalvelusmiehen asumiskustannukset (Työministeriön selvitys vuodelta 1999). Palvelukseen hakeutuvia siviilipalvelusmiehiä on vuosittain enemmän kuin palveluspaikkoja, mikä aiheuttaa kroonisen palveluspaikkapulan. Aseistakieltäytyjät on vapautettu asevelvollisuudesta vain rauhan aikana, mikä on merkittävä periaatteellinen ongelma. Hermaja vetoaa myös siihen, että Suomen valtio tunnustaa Jehovan todistajien pasifistisen vakaumuksen ja on vapauttanut heidät kaikesta palveluksesta. Hermaja kysyykin, mikä tekee toisten pasifistisesta vakaumuksesta paremman kuin toisten. Hermajan "totaalimanifesti" ja muita asiaan liittyviä dokumentteja on luettavissa tukikampanjan sivuilta osoitteessa http://www.co.jyu.fi/~tema. Aseistakieltäytyjäliitto tukee Hermajaa ja allekirjoittaa hänen näkemyksensä suomalaisten aseistakieltäytyjien poliittisesta tilanteesta. Työministeriön asettaman selvitysmiehen professori Jukka Kekkosen raportti siviilipalvelusjärjestelmästä nostaa esiin juuri samoja periaatteellisia ja käytännöllisiä ongelmia kuin Hermaja. Aseistakieltäytyjäliitto muistuttaa myös siitä, että totaalikieltäytyjien määrä on kasvanut merkittävästi 90-luvun loppupuolelta lähtien, mikä kertoo osaltaan siviilipalvelusjärjestelmän uudistustarpeesta. Tänä vuonna käräjäoikeuksissa tuomittujen totaalikieltäytyjien määrä lähentelee liiton tietojen mukaan jo 60:ta. Jussi Hermajan tapaus on nähtävä osana syvää palvelusjärjestelmän kriisiä. Aseistakieltäytyjäliitto on erittäin huolissaan siitä, että Suomen valtiolla on kansainvälisten mielipidevankien lisäksi nyt myös poliittinen pakolainen. Suomella on erittäin kyseenalainen asema ainoana kansainvälisesti tunnustettuja mielipidevankeja omaavana Euroopan Unionin maana. On selvää, että Hermajan tilanteeseen on saatava poliittinen ratkaisu. Haluammekin esittää Teille, ulkoministeri Tuomioja, kysymyksen, miten Te suhtaudutte Jussi Hermajan tapaukseen, mitkä ovat mahdollisuutenne vaikuttaa tilanteen ratkaisuun ja mitä ulkoasiainministeriö aikoo tehdä tilanteen suhteen. Odotamme vastaustanne. Kunnioittavasti, Jyrki Lappalainen
Case Hermaja:
|
